Soitin kehittyi 1350-luvulla pohjoismaissa ja tuli erityisen suosituksi Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsin kansallissoitin.
Turkkilaisessa musiikissa suositusta baglamasta käytetään myös nimeä saz; se on kehittynyt muinaisesta kreikkalaisesta pandura-soittimesta, jota soitettiin Kreikassa ja lähialueilla jo ajanlaskumme alun aikoihin.
Bombo legüera on eteläamerikkalaisten intiaanien bassorumpu, jota pidetään yhtenä ihmiskunnan vanhimmista soittimista.
Kreikkalaisten kehittämä soitin, joka tunnettiin aiemmin nimellä pandura. Siitä kerrotaan kreikkalaisessa tarustossa jo 300-luvulla e.a.a., jolloin Apollon ja Marsin välisessä mittelössä kalliolla istuva soittaja soitti panduraa.
"Kruuth" tunnetaan nykyään walesiläisenä jousisoittimena, joka sai nykyisen muotonsa 1400-luvulla. Se pohjautuu 800-luvun bysanttilaiseen lyyraan.
Persiasta 1100-luvulla Venäjälle levinnyt soitin, jota ilveilijät käyttivät pilkkalaulujen säestämiseen, kunnes 1600-luvun puolivälissä kirkko kielsi domrat ja tsaari määräsi ne poltettaviksi.
Itä-Intian ja Bangladeshin alueen suosittu kielisoitin, jonka alkukoti on todennäköisesti muinaisessa Egyptissä.
Kiinalainen 2-kielinen viulu, jossa käärmeennahkainen kansi; ensimmäiset merkinnät historiankirjoissa 700-luvulta j.a.a.
Vanhin kuva jouhikonsoittajasta on norjalaisessa kirkossa oleva patsas 1300-luvulta; aikanaan suosittu soitin pohjoismaissa säilyi yleisessä käytössä kauimmin Suomessa – aina 1900-luvun alkuun asti.
Ensimmäiset kuvaukset persialaisissa kirjoissa 900-luvulla j.a.a., Keski-Euroopassa soitin on tunnettu 1000-luvulta asti; oli suosittu tanssinsäestyssoitin keskiajalla ja Suomestakin on löytynyt yksi kampiliira Pielisen Karjalasta (Kansallismuseossa).
Liettualaisten kansallissoitin, jonka alkujuuret ovat 900-luvun Novgorodissa.
Suomen kansallissoitin, joka kuuluu samaan kanteleperheeseen kuin kankles; historiaa ainakin 900-luvulle.
Ensimmäiset 6-kieliset korat on jäljitetty länsiafrikkalaiseen Kaabun kuningaskuntaan 1500-luvun alkupuolelle.
Historiakirjoista löytyy tietoja kiinalaisesta kuuluutusta (yeqin) jo 200-luvulta e.a.a.
Vanha suomalainen tuohesta tehty puhallinsoitin.
Yksi maailman vanhimmista soittimista on tunnettu noitien ja shamaanien soittimena. Vanhimmat pohjoismaiset löydöt on ajoitettu 1200-luvulle.
Maailman vanhimmat nokkahuilut on löydetty hollantilaisesta linnasta ja ne on ajoitettu 1300-luvulle; samalla periaatteella toimivia puhaltimia on kuitenkin käytetty jo ainakin rautakaudelta asti.
Oud-luuttua on soitettu Mesopotamiassa jo 5000 vuotta sitten. Kansantarun mukaan oudin keksi Aatamin kuudes pojanpoika Lamech ja soitin on ollut suosittu tuhansia vuosia erityisesti Lähi-Idässä.
Vanhimmat sitarit on jäljitetty Intiaan 1200-luvulle.
Saamelaisten ikivanha noitarumpu.
"Puhuva rumpu" tama on afrikkalainen rumpu, jonka juuret johtavat muinaiseen Ghanan kuningaskuntaan 700-luvulle j.a.a.
Andien alueen, erityisesti perulaisten intiaanien muinainen käsirumpu.
Suomalainen vanha puhallinsoitin.
Jäljennös soittimesta, joka löydettiin 700-luvulla j.a.a. eläneen viikinkipäällikön haudasta Gotlannin saarelta; alkuperäinen oli 6-kielinen.
EP Valoa kohti julkaistu 2018. Saatavilla suoratoistopalveluista (esim. Spotify) ja latauskaupoista.
Ancient Bear Cult YouTubessa:
