Harjun perinnemaisematila

Harjun tila sijaitsee Hartolan Vuorenkylässä, lähellä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajaa. Tilan pääasiallinen tuotantosuunta on perinneympäristöjen hoito; 36 hehtaarin kokonaispinta-alasta 30 hehtaaria kuuluu hoitoalueeseen. Hoidosta vastaavat paljolti lampaat, joiden lihaa ja taljoja myös myymme. Kesäisin järjestämme lisäksi opastettuja retkiä tilan hienoimpiin luontokohteisiin.

Ilmakuva pihapiiristä

Tilan maat kuuluivat aikoinaan Sipilä-nimiseen tilaan, jonka isäntien nimiä on tiedossa vuoden 1539 maakirjasta lähtien. Sipilän tilan päärakennuksen sijaintia ei tiedetä. Sipilälle perustettiin 1675 Skinkku-niminen torppa, joka lienee sijainnut nykyisellä Harjun mäellä. Vuonna 1760 torpan isännän Kaapo Yrjönpojan vanhin poika Aatami rakensi perheelleen uuden talon, ja Skinkku-nimi seurasi hänen mukanaan. Nuorempi veli Sipi Kaaponpoika jäi isänsä kanssa Harjun mäellä sijainneeseen taloon, joka sittemmin sai nimen Koiraharju. Isossajaossa vuonna 1807 tilan pinta-alaksi tuli 254 hehtaaria. 1960-luvulla tilasta erotettiin kaikki rakennukset ja pellot sisältänyt 37 hehtaarin ala, joka sai nimekseen Harju.

Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1855. Suuri tupa on yhä lähes alkuperäisessä asussaan: nähtävinä ovat ajan patinoimat hirsiseinät, savun mustuttama katto ja puoli metriä leveät lattialankut. Luonnonkivisen leivinuunin epäillään olevan jopa nykyistä rakennusta vanhempi. Pihapiiriä hallitsee vanha kivinavetta, joka toimii nykyään lampolana. Myös turvekattoinen savusauna ja pärekattoinen riihi muistuttavat maaseudun vanhasta rakennuskulttuurista.

Sisäkuva tuvasta

Harjun tilaa asutti Harjun suku aina 1960-luvulle saakka. Kaksi seuraavaa omistajaa käyttivät Harjua vain kesäasuntona, mikä käynnisti avoimien alueiden pusikoitumisen ja siirtymisen metsätalouskäyttöön. Ostimme paikan kodiksemme vuonna 1980, ja vähitellen opimme hoitamaan asuinympäristöämme maisema- ja luontoarvoja vaalien. Tilan pinta-alasta on nykyään noin 5 hehtaaria niittyjä, 5 hehtaaria hakamaita ja 20 hehtaaria metsälaitumia. Peltoa on noin 4 hehtaaria. Purnujärven rantaa tilaan kuuluu noin 100 metriä.

Tilan perinneympäristöt on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi ja valittiin Vuoden perinnemaisemaksi Suomessa vuonna 2013 (Maatiainen ry:n jakama tunnustus). Arvon taustalla ovat ainakin 300 vuotta jatkunut asutus, todennäköisesti yhtä pitkään jatkunut laidunnus, viimeisten 30 vuoden määrätietoinen kunnostus- ja hoitotyö sekä mäkisen maaston aiheuttama luontotyyppien vaihtelevuus. Lisäksi pelloilla on harjoitettu luomuviljelyä jo yli 30 vuotta, joten ravinnevirta pelloilta niiden ulkopuolelle on ollut vähäistä.

Tilan mailta on löydetty ja valokuvattu yli 300 erilaista putkilokasvilajia, joihin voi käydä tutustumassa opastetulla retkellä. Näitä kasvi- ja maisemaretkiä olemme järjestäneet joka kesä vuodesta 2005 lähtien, ja niillä on vieraillut tähän mennessä yli 900 kävijää.

Uudisniitty talvella

Tilan emäntä Marja Mattlar on tullut tunnetuksi laulajana ja tunnelmallisten laulujen tekijänä. Harjun tilalla käynnin yhteydessä on ennakkotilauksesta mahdollista nauttia Marjan konsertista vanhassa tunnelmallisessa tuvassa – samassa ympäristössä, jossa hänen laulunsa ovat syntyneet.

Tilan vanhaisäntä Tapio Mattlar on soittanut aiemmin muinaissoittimia mm. Tarujen Saari ja Ancient Bear Cult -nimisissä yhtyeissä, mutta julkaisee nykyään itse säveltämäänsä muinaissoitinmusiikkia omalla nimellään. Ensimmäinen albumi Olisin julkaissut omaa musiikkiani jo aiemmin, mutta maatilan hoito vei niin paljon aikaa julkaistiin keväällä 2021, ja toinen albumi ilmestyy loppuvuodesta 2021.

Yhteystietolaatikko

eXTReMe Tracker